Artikkeli julkaistu ensimmäisenä syyskuussa Luokanopettaja-lehdessä 3/2022 Uusi lukuvuosi on alkanut ja opettajat ottavat uuden startin vastaan kukin tavallaan; kesän aikana syntyneitä ideoita hehkuen, tuttuihin tapoihin turvaten tai vielä aivan uuden edessä hieman hapuillen. Vastaanotamme lapset takaisin kouluun toivoen, että pystymme antamaan heille sen tuen, opin ja ilon, jota kukin heistä koulupäiväänsä tarvitsee. Myös me opettajat … Jatka lukemista Opettajakin kaipaa työnsä arviointia
Opettajien vaikeneminen on yhteisön syytä
Helsingin Sanomat julkaisi 29.6.2022 artikkelin opettajien palkkojen tulevaisuudesta ja haastatteli juttuunsa Vuoniityn koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa Arto Alhoa. Helsingin Sanomien mukaan Alhon palkka on tällä hetkellä keskimäärin 4000 euroa kuussa ja tulevien korotusten ansiosta palkka voi viidessä vuodessa nousta lähes tuhannella eurolla. Korotusta on kiittäminen kunta-alalle vastikään tehtyä sopimusta, joka ansiosta kunta-alan työntekijät saavat … Jatka lukemista Opettajien vaikeneminen on yhteisön syytä
Mitä kuuluu?
Hengissä edelleen Kulunut kevät on ollut monella tavoin kiireistä ja kuohuttavaa aikaa. Stressitason lisääntyessä olen karsinut to do -listaltani asioita, jotka eivät romahda, vaikka niiden sijaan koomaisin sohvalla kolmen kokouksen jälkeen paeten television armolliseen epätodellisuuteen. Blogi on ollut valitettavasti yksi näistä listalta tippuneista asioista. En vain jaksanut enää. Tuntui, että jos ajattelen yhtään enempää, menen … Jatka lukemista Mitä kuuluu?
Lapsen maailma täytyy pitää kriisissä kokonaisena
Tänään menen töihin erilaisessa maailmassa kuin lähtiessäni lomalle 18.2.2022. Juuri ennen lomaa katsoimme luokassa olympialaisten naisten parisprintin. Lapset kannustivat silmät leimuten ja hurrasivat Suomen johtaessa läpi kisan - kunnes loppumetreillä tyrmistys valtasi katsojat. Menetimme johtosijan. Ja sitten toisen sijan. Ja viimeisen mitalisijan. Yhden oppilaan silmiin nousivat jopa kyyneleet Niskasen ja Pärmäkosken jäädessä neljännelle sijalle. Harmillista, … Jatka lukemista Lapsen maailma täytyy pitää kriisissä kokonaisena
Hyväntekeväisyys on helppoa, auttaminen vaikeaa
Ollessani joululomalla Pariisissa törmäsin jälleen eri järjestöjen rahankerääjiin eli feissareihin. Pariisin keskustassa heiltä on vaikea välttyä, sillä he sijoittuvat porukalla tietylle alueelle ja käyvät ärhäkästi kiinni ohikulkijoihin. Jopa niinkin ärhäkästi, että eräskin nainen alkoi lähes paniikissa huutaa, ettei kestä enää, kun nämä samat ihmiset pysäyttävät hänet joka aamu eikä heistä pääse ohi. Nainen vilkuili mennessään … Jatka lukemista Hyväntekeväisyys on helppoa, auttaminen vaikeaa
Opettajuus kriisissä?
Koulumaailmasta puhutaan tällä hetkellä hyvin synkkään sävyyn. Iltapäivälehdet ovat riepotelleet opettajien kokemuksia sivuillaan, ravistelleet esiin ongelman toisensa perään: kouluissa ei ole työrauhaa, lapset voivat pahoin, aikuiset voivat pahoin, ei ole resursseja, ei keinoja, ryhmäkoot ovat liian suuria, henkilökuntaa ei ole ja jos sitä on, se hukkuu paperitöihin. Kukaan ei enää näe lasta. Lapset riehuvat päättömästi. … Jatka lukemista Opettajuus kriisissä?
Nyrkkitappelu hississä
Asun ja työskentelen Itä-Helsingissä. Monelle ensimmäinen ajatus tai jopa välitön kommentti on, että siellä on paljon maahanmuuttajia. Ja eihän se mitenkään kaukana totuudesta ole, kyllä täällä maahanmuuttajia riittää. Se, miten maahanmuuttajiin suhtaudutaan, onkin sitten aivan oma lukunsa. Opetan koulussa, jossa maahanmuuttajataustaisia perheitä on paljon. Omassa luokassani on suurimmalla osalla ainakin toinen vanhemmista syntynyt muualla kuin … Jatka lukemista Nyrkkitappelu hississä
Hymyilevätkö pariisittaret?
Ranska ja eritoten Pariisi ovat surullisenkuuluisia ihmisten tympeästä suhtautumisesta ulkomaalaisiin, ainakin jos ranska ei taitu täysin luontevasti. Olen nyt tehnyt asiasta pientä yksityistä tutkimusta: Ovatko ranskalaiset todella niin jyrkkiä ja ylimielisiä kuin mediassa ja huhupuheissa kerrotaan? Ranskalainen bébé Syksyinen Pariisi on kaunis. Päivällä sää on lämmin kuin kesällä konsanaan ja puistot täyttyvät niin … Jatka lukemista Hymyilevätkö pariisittaret?
Aikuisten on edelleen vaadittava ja välitettävä
Pompein raunioissa on seinässä teksti, jossa lukee ”nuoriso on pilalla”. Jokainen sukupolvi on edellisen mielestä huonommin käyttäytyvä, laiskempi ja toivottomampi kuin vanhempansa ja isovanhempansa. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin maailma muuttuu ja myös nuorisokulttuuri muuttuu, ja mikä ei ole meille tuttua, on mielestämme automaattisesti väärin. Toiseksi aika armahtaa meitä aikuisia, ja unohdamme helposti, mitä kaikkea … Jatka lukemista Aikuisten on edelleen vaadittava ja välitettävä
Kulttuurialan kurituksista koulussa
Kulttuurin synkät ajat Korona-aika on nyt kestänyt pari vuotta, kauemmin kuin meistä kukaan olisi osannut villeimmissä kuvitelmissaankaan arvata ensimmäisten hälytysmerkkien ilmaannuttua. Sittemmin meistä jokainen on saanut tavalla tai toisella tuntea pandemian vaikutukset nahoissaan, oli sitten kyse työpaikan tai yrittäjän tulojen menetyksestä, karanteeneista, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisesta tai matkustuskielloista. Vaikka tilanne on monilta osin helpottanut, ei elämä … Jatka lukemista Kulttuurialan kurituksista koulussa
Unnaleks 