Kehopositiivisuus ilman yhtään muttaa

Hyvinvointivalmentaja ja somevaikuttaja Martina Aitolehti ”latasi suorat sanat” kehopositiivisuudesta Iltasanomien artikkelissa viime sunnuntaina. Artikkeli kirvoitti jälleen kerran paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa kehopositiivisuudesta, sen määritelmästä ja yleisesti terveellisestä elämästä.

Aitolehti tosiaan mainitsi artikkelissa lihavuuden olevan monien sairauksien aiheuttaja samassa hengenvedossa kuin sanoi alkuperäisen kehopositiivisuussanoman, oman kehon kunnioittamisen ja arvostamisen, olevan asiaa. Hän painottaa, että painonpudotuksen tulee johtua tavoitteesta terveellisempään elämään, ei inhosta omaan kehoon.

Aitolehden kommentit olivat asiallisia ja monin osin totta. Lihavuuden tai painonpudotuksen terveyspuoli ei kuitenkaan liity kehopositiivisuuteen mitenkään. Puurot ja vellit ovat jälleen iloisesti sekaisin, samoin termistö.

Body positive

Syömishäiriöliiton sivuilla julkaistussa artikkelissa avataan kehopositiivisuutta hienosti. Kehopositiivisuuden tarkoitus on karsia ihmisen ulkonäköön ja kehon kokoon liittyvää syrjintää ja psyykkistä pahoinvointia. Liiallinen lihavuus tai laihuus on, kuten kaikki varmasti tietävät, epäterveellistä ja jopa hengenvaarallista. Kehopositiivisuuden sanoma on kuitenkin se, että kaikki ihmiset mahan tai takapuolen kokoon katsomatta ovat samanarvoisia ja jokaisella on oikeus katsoa peiliin ja tuntea olonsa kauniiksi tai komeaksi, näyttipä vaaka mitä hyvänsä. Se ei tarkoita sitä, että yli- tai alipaino pitäisi omassa mielessä taputella terveelliseksi asiaksi. Kehopositiivisuus on tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymys.

Opettajana työskentelen näiden asioiden kanssa päivittäin. Lapset – kuten aikuisetkin – ovat ketteriä haukkumaan toista juurikin ulkonäköön liittyvistä seikoista. Samalla omaa kehoa ujostellaan kovasti jo ekaluokalla; murehditaan pyöreää mahaa, näkyviä kylkiluita, arpea, ihonväriä tai varhaisen murrosiän muutoksia. Käyn loputonta taistelua näitä huolia ja haukkuja vastaan, puhun oman kehon arvostamisesta, hyvinvoinnista ja siitä, miten juuri ne pienet asiat jotka meissä ovat erilaisia, tekevät meistä yksilöllisiä ja kauniita. Puhumme toki myös terveellisyydestä, liikumme päivittäin ja aloitamme jokaisen päivän tanssilla tai jumpalla. Painotan aina, että oma keho on kunnossa, kun se jaksaa tehdä kaikki asiat, mitä haluat tehdä, eikä ole esteenä esimerkiksi juoksuleikeille tai retkille, uimiselle tai pyöräilylle. Jos mukavat asiat jäävät tekemättä, koska ei jaksa, on jossakin korjattavaa.

Uusi mahdollisuus kuntosalille

Aihe on myös itselleni ajankohtainen, sillä yritän kovasti saada oman oloni fyysisesti paremmaksi. Keväästä asti tiedän eläneeni tavalla, joka ei ollut kestävä. Liian vähän liikuntaa, epämääräinen ruokarytmi, väärä ruokavalio ja aivan liian vähän vettä. Vaikka olenkin aivan tyytyväinen siihen miltä näytän, en ole tyytyväinen kadonneeseen kuntoon ja ruokavalion aiheuttamiin oireisiin. Kuten olen aiemmin kirjoittanutkin, en ole koskaan tykännyt käydä kuntosalilla, mutta nyt annoin salitreenillekin uuden mahdollisuuden. Sain hyvän ohjelman, jonka avulla olen saanut nostettua nostamiani painoja olemattomista pieniin. Jättipainot eivät kuulu tulevaisuudensuunnitelmiini, vaan vain hyvän lihaskunnon saavuttaminen. Toistaiseksi olen hyvän lihaskunnon sijasta saanut aikaan hyvän lihasrevähdyksen.

En hyväksy omaani tai muiden ulkonäköön liittyvää pilkkaa tai nälvimistä ollenkaan. Minulle on aivan turha tulla sanomaan, että olen kommentoijan mielestä väärän kokoinen tai väärän näköinen. Minä en ole tässä maailmassa heitä tai heidän miellyttämistään varten, vaan itseäni ja läheisiäni varten. Läheisiä, joille olen hyvä tällaisena kuin olen. Jos joku heistä huomauttaisi, etten enää näytä terveeltä esimerkiksi nousseen tai laskeneen painon takia, tiedän, että he osaisivat sanoa sen huomaavaisesti.