Valitusvirsi

Tänään tarkoitukseni oli kirjoittaa jostakin mukavasta perinnehärdellistä mitä täällä saa todistaa harva se päivä, niitähän riittää, mutta en pysty. Tänään ottaa niin paljon päähän etten jaksa edes yrittää kirjoittaa mitään kivaa. Ja niinhän se elämä on, että ei aina ole kivaa, ei edes joka päivä. Itkumuuri Minulla on töissä aika hyvä paineensietokyky, ja katastrofoijana … Jatka lukemista Valitusvirsi →

(Kissa)perhe-elämää

Herätys kello kahdelta aamulla ja seuraava viideltä aamulla. Vessaan ei pääse yksin. Mitään ei voi tehdä kotona ilman, että joku roikkuu lahkeessa. Puklujen siivoamista. Kakkaroskisten kiikuttamista. Mitä se on? Aivan, viisi kissanpentua. Rakkaat pikku tuholaiset Kissaperheemme pikkuväki täytti torstaina yhdeksän viikkoa. Pikkuisista vikisevistä nyyteistä on kasvanut tarmoa pursuvia karvapalloja, joilla on neulanterävät kynnet … Jatka lukemista (Kissa)perhe-elämää →

Kissan(synnytys)päiviä

Asuessani Hanoissa pelastin kadulta pienen mustavalkoisen kissan. Tai oikeastaan kissa tuotiin minulle, jotta voisin etsiä sille kodin, enkä sitten enää siitä pystynytkään päästämään irti. Kissa sai nimekseen Sisu ja se valloitti minut nopeasti hellällä, sosiaalisella ja leikkisällä luonteellaan (lue tapaamisestamme tästä!), eikä ollut enää puhettakaan, jääkö kissa minulle vai ei. Katukissojen kohtalo Vietnamissa on usein … Jatka lukemista Kissan(synnytys)päiviä →

Karanteenia ja eläinsuojelua

Olemme olleet karanteenissa 11 päivää. Tänä aikana en ole poistunut rakennuksestamme kertaakaan. Kämppäkaverini uskaltautui tänään kulmakioskille asti, itse en sinne lähde, sillä pelkään karanteenileirille joutumista. Kotona vai leirillä? Juttelin tänään viestitse erään marokkolaisen nuoren naisen kanssa, joka leirille oli joutunut. Leirillä hän jakoi huoneen muutaman muun kanssa. Sängyissä ei ollut patjoja eikä tyynyjä, paikassa … Jatka lukemista Karanteenia ja eläinsuojelua →

Eräs, joka tassutteli elämääni

Ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Heräsin muutama päivä sitten tekstiviestiin: "Saanko avata yhden tonnikalapurkeistasi? Pitää ruokkia kissanpentu." Tuijotin viestiä. Meillä ei ole kissaa. Mitä hittoa. Menin alakertaan paukuttamaan kämppikseni Brandonin ovea. Brandon johdatti minut yhteen talon tyhjistä huoneista, josta oven auetessa kuului heikko pieni naukaisu. Sisukas pieni Sisu Eräänä yönä kämppikseni olivat … Jatka lukemista Eräs, joka tassutteli elämääni →