Vietnam on palannut jo monin tavoin takaisin urilleen. Kaupat ja ravintolat ovat auki, maan sisäistä lentoliikennettä lisätään ja kadut ovat täynnä ihmisiä. Lapset käyvät koulua ja kauneussalongit täyttyvät asiakkaista, jotka hädissään ryntäävät paikkaamaan karanteenin aiheuttamat ylikasvaneet otsatukat, rakennekynnet ja juurikasvut. Kasvomaski on jo unohtunut aika monelta, toki meille ulkomaalaisille se on edelleen täysin pakollinen. Tartuntoja … Jatka lukemista Koronakuulumisia ja raekuurotuhoja
Kategoria: Maailmanparannus
Karanteenia ja eläinsuojelua
Olemme olleet karanteenissa 11 päivää. Tänä aikana en ole poistunut rakennuksestamme kertaakaan. Kämppäkaverini uskaltautui tänään kulmakioskille asti, itse en sinne lähde, sillä pelkään karanteenileirille joutumista. Kotona vai leirillä? Juttelin tänään viestitse erään marokkolaisen nuoren naisen kanssa, joka leirille oli joutunut. Leirillä hän jakoi huoneen muutaman muun kanssa. Sängyissä ei ollut patjoja eikä tyynyjä, paikassa … Jatka lukemista Karanteenia ja eläinsuojelua
Missä rakkaus?
Otetaanpas hetkeksi sormi ihan rohkeasti pois sieltä paniikkinappulalta, otetaan askel taaksepäin ja aletaan katsella tilannetta pää kallellaan ihan kaikessa rauhassa. Tilanne on maailmanlaajuisesti todella kurja. Se, että ihmiset sairastuvat vakavasti, jopa kuolevat, ei ole koskaan missään tapauksessa hassu asia. Ei ole mikään ihme, että median rummuttaessa uutisia kaikkialta maailmasta ja tilanteen päivittyessä joka toinen minuutti, … Jatka lukemista Missä rakkaus?
Harmaita ajatuksia saastepilven keskeltä
Sain eilen kuulla, että nyt on sitten kevät. Ihan todella. Talvi meni jo. Siis mitä? Yhden viikon oli kylmä, siis alle 20 astetta. Itse asiassa aamuisin oli niin kylmä, että koska nämä huikeat arkkitehtuurin taidonnäytteet, joita myös taloiksi kutsutaan, ovat kylmällä sisältä kylmempiä kuin ulkoilma, heräsimme nenät jäässä. Tajusin ilmastointilaitteeni pukkaavan tarvittaessa myös lämmintä ilmaa, … Jatka lukemista Harmaita ajatuksia saastepilven keskeltä
Vietnamin sappikarhujen viimeinen toivo
Ihmisten julmuudelle ei tunnu joskus olevan mitään rajaa. Onneksi meillä on vastavoima, rakkaus. Valon ja pimeän kamppailu on kuitenkin jatkuvaa, ja joskus toivottomuus iskee toisen puolen pelatessa täysin ilman sääntöjä. Toivoa kuitenkin on, ja tämä on tarina niin pahuudesta kuin toivostakin. Julkaisun kuvat ovat aitoja, suurin osa on Four Paws Bear Sanctuaryn nettisivuilta yhteistyössä järjestön … Jatka lukemista Vietnamin sappikarhujen viimeinen toivo
Unnaleks 