Ystäväkirja

Ainakin moni ikäiseni muistanee hyvin ala-asteella täytellyt ystäväkirjat, joita kierrätettiin kavereilla ja joiden vastaukset luettiin moneen kertaan. Oli aina kohottavaa saada ystäväkirjan sivu täytettäväksi, etenkin jos sai olla se ihan ensimmäinen täyttäjä. Muutaman talteen hilloamani ystäväkirjan olen löytänyt kaapeista muuttojen aikana ja niiden lukeminen on huikeaa; inhokkeja ovat yleensä pojat, sota ja tupakka (ihanat tytöt!), parhaita asioita lempibändit ja -eläimet. Voi kun saisin yhden kirjoista nyt tähän kirjoitushetkeen mukaan, mutta valitettavasti varsin rajalliseen tavara-arsenaaliini Vietnamiin muuttaessani eivät vanhat ystäväkirjat mahtuneet mukaan.

Onneksi näitä voi nykyään täyttää myös näin sähköisesti! Sain ystäväkirjahaasteen Kahvikissan kynästä -blogin Minnalta ja tartun siihen hilpeydellä ja haikeudella. Tästä lähtee!

 

Sivuni ystäväkirjaan
Bloginimeni tarina:

Bloggaajanimeni Unnaleks tuli yksinkertaisesti läsäytettyäni kaksi nimeäni yhteen. Aloin kirjoittaa sen ensin piirustuksiini ja sittemmin kuitata myös tekstini Unnaleksina. Nyt siitä on tullut oikeastaan jo kolmas nimeni. Hauskaa oli, että äitini, joka sentään on minut aikanaan nimennyt, ei hoksannut bloggaajanimeni etymologiaa.

Blogini nimi tuli vahingossa. Sen oli tarkoitus olla alaotsikko, mutta sössin asetukset. Kuinka tyypillistä.

 

Perusjuttuja

Siviilisäätyni: Vaikeasti määriteltävissä. Hahah, mummini saisi tällaisesta vastauksesta hengitysvaikeuksia jos vielä olisi keskuudessamme!
Asumismuotoni: Jaettu kimppakämppä kahden muun open kanssa
Ammattini: Opettaja, kirjoittaja, kouluttaja, yrityksemme manager
Työpaikka: FiViEdu
Kiinalainen horoskooppini: Hevonen
Harrastukset: Kirjoittaminen, MMA (mixed martial arts) ynnä muut vaihtelevat liikuntaharrastukset, lukeminen, kahviloissa käyminen, ulkoilu, toisinaan jopa piirtäminen

Syvällistä

Periaatteet: Nollatoleranssi kiusaamiselle (enkä puhu vain lapsista), epäkohtiin tarttuminen, omien ratkaisujen tekeminen joukkomentaliteetin omaksumisen sijaan
Maailmankatsomukseni: Kääk! Mikä kysymys. Varmaankin asiassa kuin asiassa tasa-arvoa ajava, oikeustaistelijamaailmankuva. Kääk, mikä vastaus.
Pohdin: Kaikkea ihan koko ajan. Voisiko joku keksiä nappulan, josta aivot saisi hetkeksi pois päältä pörisemästä?
Vihaan: Parsakaalta, haisevia juustoja, tupakansavua. Ilkeyttä, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä. Etenkin lapsiin ja eläimiin kohdistuvaa julmuutta.
Halveksin: Sitä parsakaalta.
Pyrin: Vaikuttamaan asioihin, jotka ovat mielestäni pielessä, tekemään asioita joita rakastan, luottamaan ihmisiin
Rakastan: Perhettäni ja ystäviäni, karkkia, luontoa ja siellä liikkumista kaikkina vuodenaikoina, eläimiä, kirjoittamista
Haaveilen eniten: Jep. Varmaankin haaveilen eniten.
Tarvitsen: Tarpeeksi unta ja ruokaa jotta en ole kiukkuinen
Pelkään: Syvää vettä, käärmeitä, omatunnottomia ihmisiä
Kaipaan: Koiraani joka on Suomessa
Murehdin: Aika vähän. Yritän ennemmin vaikuttaa niihin asioihin jotka hiertävät, jos en pysty vaikuttamaan, yritän olla murehtimatta.
Kerään: En tahdo hamstrata asioita, mutta kun käyn ulkomailla, yritän löytää seinälokerikkooni sopivan pikkuisen esineen muistoksi reissusta. Lokerikossa on muinoin säilytetty sanomalehden painamiseen käytettyjä kirjasimia, joten lokerot ovat tosi pieniä ja sopivien juttujen löytäminen on haastavaa ja hauskaa.

Lempi-

Värini: Murrettu oranssi ja vihreä
Vuodenaika: Talvi. Ei kun syksy. Kesä. Kevät.
Eläin: Karhu ja norsu. Alan aina itkeä kun näen norsuja, en oikein tiedä miksi.
Kirja: Kirjoja, joihin palaan aina uudelleen, ovat mm. Janssonin Muumilaakson marraskuu ja Muumipappa ja meri, Montgomeryn Anna-sarja, Zafonin Tuulen varjo
Elokuva: Oopperan kummitus, Henkien kätkemä
Musiikkilaji: Riippuu mielialasta
Numero: Ei ole
Asia minussa: Periksiantamattomuus, kerkeä kieli, estoton nauru
Ruoka: Poronkäristys
Juoma: Olen limsanarkkari
Lomakohde: Mökki
Tuoksu: Kahvi, metsä, vastapestyt hiukset, syksy
Kasvi: Voikukka
Säätila: Kymmenen astetta pakkasta ja auringonpaiste, aamuaurinko kesällä aikaisin, kirkastuva sää syyssateen jälkeen
Tapa viettää vapaailta: Ensin metsäillen ja sitten kotoillen

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Hahaha, ai yleisesti vai? Molemmista ihan yhtä paljon. Parisuhteessa olen ollut vain miesten kanssa.
Onko sinulla salaisuuksia? Aika vähän, mutta joitakin toki
Onko sinulla valkolakkia? On
Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Korvakorut laitatin hirveällä pelolla 16-vuotiaana, nyt vasemmassa korvassa on kaksi lävistystä, oikeassa yksi.
Mitä tilaat baarissa? Gin Tonicin ja sitten urputan jos ei ole mitään syötävää
Poltatko tupakkaa? Hyi, en
Omistatko eläimiä? Koiran, pulleroiseni tosin on Suomessa
Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Useammalla! En jaksa pitää yllä isoja kaveriverkostoja, joten tykkään että on muutama tosi läheinen ja rakas ihminen.
Mitä muuttaisit itsessäsi? Mitä sitä nyt ehjää korjaamaan. No jaa, olisi kiva kun en olisi niin kauhean vakavan näköinen miettiessäni asioita, se tulkitaan usein väärin.

Kerro jotakin siitä…

Olit 10-vuotta nykyistä nuorempi: Hitsi… olin valmistunut yliopistosta, aloittanut yliopisto-opinnot, olinkohan jo aloittanut työt matkailussakin opiskelun ohella. Asuin Rovaniemellä ja asuin ensimmäisessä omassa kodissani, vuokra-asunnossa lammen rannalla. Sama tyyppi varmaankin kuin nytkin, tosin vähemmän jalostunut.
Viimeksi koit romanttisen hetken: No kyllä se oli varmaan se surullisen kuuluisa hammaslääkärikeikka
Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla: Pyrin saamaan jonkun nauramaan joka päivä kuivalla huumorillani, josta on vaikea ottaa selvää olenko tosissani vai en. Tänään en ole vielä ehtinyt täyttää tehtävääni, mutta eilen kyllä.
Joku kehuu sinua taitavaksi: ”On ehdottoman epäreilua olla näin taitava kun on näin kauniskin.”
Teet itsellesi lounasta: Leipää, puuroa tai muroja, täällä Vietnamissa yleensä ostan lounaan valmiina. En ole pätkääkään keittiöihminen.
Sinulla viimeksi oli kotoisa olo: Kämppämme Vietnamissa ei ole mitenkään kovin kotoisa, lähinnä se on käytännöllinen. Kotoisuuden minulle tekee se, että olen itse valinnut asiat ympärilleni. Asunto oli kalustettu valmiiksi tullessamme ja en ole sinne viitsinyt hankkia juuri muuta kuin pöydän ja tuolin huoneeseeni, koska en halua raahata isoa määrää tavaraa muuttaessani. Kotosimmat hetket lienevät ihan vain siinä kun käperryn kirjoittamaan samalla musiikkia kuunnellen tai katsomaan elokuvaa.
Lausut kehuja: Yritän opetella tähän! Huomaan ajattelevani tosi usein ihmisistä kauniisti, mutta en sitten kuitenkaan sano mitään. Nyt yritän oppia avaamaan suuni ja sanomaan ajattelemani asiat ääneen!
Viimeksi luit jotakin syvällistä: Luin vastikään hyvän artikkelin kasvatukseen liittyen… En vain enää löydä sitä tähän linkitettäväksi.
Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Tämä

Hei, tämä oli hauskaa ja yllättävän vaikeaa! Koska ystäväkirjat olivat enemmän tyttöjen kuin poikien juttu, haastan tähän miesnäkökulmaa saadakseni Ihmistä Etsimässä -blogin kirjoittajan, IE:n. Onnea haasteeseen!

4 vastausta artikkeliin “Ystäväkirja

  1. Hahaa, meillä on sama lempieläin (norsu) ja sama kirjamaku! Muumilaakson marraskuu on nytkin yöpöydällä valmiina.

    Tykkää

  2. Hei Unnaleks,

    Sydämellinen kiitos haasteestasi, hyvin mielelläni lähden tähän mukaan.

    Kirjoittelen vastaukseni kasaan tämän viikonlopun aikana ja julkaisen ne blogissani, ilmoittelen sitten kun ”silmät saa avata”… 😉

    IE

    Tykkää

Jätä kommentti Ihmistä Etsimässä Peruuta vastaus