Nha Trangin liepeillä

Vietnamissa asuessani saan toisinaan ihania selvänäköisyyden hetkiä; yhtäkkiä tajuan tavallista tarkemmin missä olen, kuinka kaukana synnyinmaa on ja ennen kaikkea miten onnellinen olen siitä, että lähdin. En siksi, että Suomessa olisi huono olla, vaan siksi, että tunnen olevani seikkailulla, jota olen odottanut koko elämäni. Koko elämäni. Tiedän, että voisin olla laajentamassa verkostoja, rakentamassa vaikuttavaa ansioluetteloa … Jatka lukemista Nha Trangin liepeillä →

Uuden edessä

Kirjoitustahtini on viime aikoina hidastunut. Kirjoittaminen on vaatinut paljon voimia, kuten kaikki muukin. Olen ollut uupunut, voimaton ja epävarma. On raskasta kirjoittaa arjesta kun arjessa ei ole kaikki hyvin. Minulla ei ole ollut töissä kaikki hyvin pitkään aikaan. En halua puida työpaikkani asioita julkisesti, eikä se ole tarpeenkaan. Mutta haluan kertoa irtisanoutuneeni työstäni muutama päivä … Jatka lukemista Uuden edessä →

Riisivelliä pakkosyöttönä ja työloma sairaalasta

riisivellimafia Kuten aiemmat artikkelini lukeneet jo tietävätkin, pötköttelen tällä hetkellä sairaalassa Hai Phongin keskustassa diagnoosinani bakteeriperäinen infektio. Olen ollut täällä viime keskiviikkoaamusta lähtien, eli neljä päivää. Keskiviikkona heti alkuun minulle työnnettiin eteen kupillinen riisivelliä. Puuroksi sitä nimitettiin, mutta se on ihan sileää, vain muutamia jyväsattumia joukossa. Jokainen, joka on joskus voinut pahoin, tietää, ettei oksentelun … Jatka lukemista Riisivelliä pakkosyöttönä ja työloma sairaalasta →