Turvapaikka

Koulua on jäljellä vajaa seitsemän työpäivää. Kuten jokainen peruskoulun päättänyt tietää, juuri ennen joululomaa koulun ohjelma ei ole kovin virallista - projektit on saatu päätökseen, matikassa kertaillaan, tehtävien tilalle on tullut (tavallistakin enemmän) askartelua, laulua, leikkiä ja muuta toimintaa, jolla jo lomatunnelmiin virittyneet varsat saadaan vielä hetki pidettyä aitauksessa. Samaan aikaan kun valmistaudumme lomaan, koronarajoituksia … Jatka lukemista Turvapaikka →

Ovi auki vietnamilaiseen kouluun

Vietnamilainen koulujärjestelmä on sellainen sekasotku, että pyörryttää. Tietoja kerätessäni, vaikka kouluja on tullut nyt nähtyä itsekin, piti moneen kertaan yrittää kysyä sama asia eri tavoin, koska en ymmärtänyt vastausta lainkaan. Yritän nyt kuitenkin vähän avata kuulemaani ja kokemaani. Muistutan, että nämä kokemukset ovat vain pohjoisesta, en osaa sanoa eteläosan toiminnasta mitään. Artikkeli pohjautuu sekä havainnointiini että … Jatka lukemista Ovi auki vietnamilaiseen kouluun →

Paniikki leviää

Vietnamilainen nuori nainen matkusti tällä viikolla Italiassa ja Englannissa. Palatessaan Vietnamiin loppuviikosta hänellä oli yskä ja kipeä olo, mutta ei korkeaa kuumetta. Kuulemamme mukaan hän piilotti passintarkastuksessa Italian viisuminsa ja vältti näin karanteenin, joka Italiasta saapuville on määrätty. Nainen meni Hanoissa yökerhoon, kuljeskeli suositulla "beer streetillä" ja vieraili vanhempiensa luona. Nyt hänellä on todettu koronatartunta, … Jatka lukemista Paniikki leviää →

Koronapaineissa Hanoissa

Ulkona jyrähtelee ukkonen, sade rummuttaa peltikattoihin. Vietnamissa sade harvoin on harvoin heikkoa ja epämääräistä, yleensä se ainakin täällä pohjoisessa romahtaa maahan kuin muuri kun on kerran alkuun päässyt. Ukkosen päästessä kohdalle, tuntuu maailma loppuvan siihen paikkaan; maa tärähtelee, koirat ulisevat, sade kohisee ja valtavat välähdykset valaisevat valkoisia kasvoja. Sähköt menevät yleensä ukkosella poikki. Hai Phongissa … Jatka lukemista Koronapaineissa Hanoissa →

Jetlag, ei koronavirus

Palasin Vietnamiin kaksi päivää sitten. Hassua, miten sitä kuitenkin tuntee tulevansa kotiin. Eihän minulla nyt juuri muualla omaa kotia olekaan, vain tämä yksi oma huone kimppakämpässä Vietnamissa. Suomessa on toki perheeni koti, mutta jokainen omillaan asuva tietää, että vanhempien koti on eri asia kuin se oma, jossa saa olla ihan miten tykkää. Ennen aamunkoittoa … Jatka lukemista Jetlag, ei koronavirus →

Uuden edessä

Kirjoitustahtini on viime aikoina hidastunut. Kirjoittaminen on vaatinut paljon voimia, kuten kaikki muukin. Olen ollut uupunut, voimaton ja epävarma. On raskasta kirjoittaa arjesta kun arjessa ei ole kaikki hyvin. Minulla ei ole ollut töissä kaikki hyvin pitkään aikaan. En halua puida työpaikkani asioita julkisesti, eikä se ole tarpeenkaan. Mutta haluan kertoa irtisanoutuneeni työstäni muutama päivä … Jatka lukemista Uuden edessä →

Hupaisien sattumien sarja

Arjessa tapahtuu paljon pieniä huvittavia asioita, joille on pakko hymyillä. Niistä ei ehkä saa kokonaista artikkelia jokaisesta, mutta ne ovat silti maininnan arvoisia. Tämä artikkeli onkin omistettu hupaisille arjen asioille. Miksi olet tänään normaali? Kävin hammaslääkärissä. Kyllä, juuri siinä hammaslääkärissä. Sitä pahuksen hammasta korjattiin edelleen, nyt toivottavasti viimeisen kerran. Kun menin vastaanotolle ja istuin … Jatka lukemista Hupaisien sattumien sarja →

Kohti Suomen itsenäisyyspäivää

Olen asunut Vietnamissa puoli vuotta. [Pitkä tuijotus näppäimistöön.] Vieraalla maalla Vanhempani kävivät luonani parin viikon vierailulla, he lähtivät tänään. Perheen ja ystävien vierailu saa aina näkemään asiat vähän toisesta vinkkelistä. On hassua huomata, miltä oma elämä näyttää muiden silmissä. Isäni totesi reissun lopuksi, että elämä täällä on paljon vaikeampaa, kuin miltä sen saan kuulostamaan. … Jatka lukemista Kohti Suomen itsenäisyyspäivää →

Huijarisyndrooma

Mitä minusta ei pitänyt tulla? Ajattelin tänään tovin lukioni entisen rehtorin sanoja ystävälleni: "He, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskirjoituksissa, eivät ansaitse lukion päättötodistusta". Niin, minähän en kirjoittanut matematiikkaa. Olisin varmaankin saanut raavittua itseni läpi lyhyen matematiikan kirjoituksista ihan siedettävästi, mutta matematiikka ei kiinnostanut minua pätkääkään. Ja koska se ei minua kiinnostanut, kieltäydyin oppimasta sitä. Vaan … Jatka lukemista Huijarisyndrooma →

Arkipäiviä maailman äärissä

Sain toiveen kirjoittaa arkipäivästäni, ihan siitä peruskaurasta, mitä täällä elän päivittäin. Hyvä idea, täältä pesee! Harmikseni en voi kirjoittaa kovin tarkasti kouluista tai firmoista joissa työskentelemme, koska kaikki ovat yksityisyrityksiä ja asiakkaitamme. Lisäksi muutama aika oleellinen asia jää toistaiseksi kertomatta, koska täällä täytyy pystyä toistaiseksi elämään. Keskustelu aiheesta erään vietnamilaisen tuttuni kanssa meni näin: - … Jatka lukemista Arkipäiviä maailman äärissä →