Hyvästit mustalle aukolle

Paino laskeutuu päälleni, sisukseni muuttuvat raskaaksi, hallitsemattomaksi massaksi. Minua oksettaa ja heikottaa. Maailmani heittää volttia ja hetken tuntuu siltä, kuin en saisi happea enää koskaan. Suru raapii sisälläni kuin eläin, kouristaa minua kasaan. Käteni ja jalkani alkavat täristä. Kuuntelen huutoa enkä tiedä mitä sanoa. Haluaisin istua, koska pelkään menettäväni tasapainoni. Alkaessani puhua, teen kaikkeni, jotta … Jatka lukemista Hyvästit mustalle aukolle →

En ole täällä enää uusi

- Miksi täällä haisee palaneelle? Ai apua! Kamalaa! Voi että mä olen tyhmä! Kuuntelen olohuoneeseen keittiöstä kantautuvaa huutoa kulmat koholla. - Mikä paloi? - Eimikääneimikääneimikään! En kerro, Eve huutaa keittiöstä. - Paahdoitko leipää niin että paahtimessa oli kansi päällä? - Ehkä. - Onko mun torakkasuojassani reikä? - On. Tässä kohtaa tarinaani työ- ja kämppäkaverini Ville … Jatka lukemista En ole täällä enää uusi →

Kuinka paljon lääkkeitä on liikaa lääkkeitä?

Valmistautuessani muuttamaan Vietnamiin, punnitsin tarkkaan, mitä otan mukaan ja mitä en. Laukkukapasiteettini oli varsin rajallinen - vaikka kaksi matkalaukkua on ehkä lomalle lähtiessä ruhtinaallinen tila tavaroille, muuttaessa ei niinkään. Siispä jätin pois kaiken minkä saatoin arvella saavani kahden miljoonan ihmisen kaupungista tarvittaessa helposti. Tuolloin en vielä tiennyt, että kyllä täältä asioita saa, mutta mitä asioita … Jatka lukemista Kuinka paljon lääkkeitä on liikaa lääkkeitä? →

Viidakkoa, kalliokiipeilyä, varkaus ja hölmön tuuria

Meiltä ei ole koskaan aiemmin varastettu mitään Vietnamissa. Aluksi olin tavanomaisen neuroottinen tavaroideni suhteen, pidin reppua kadulla enemmän käsivarren alla kuin selässä ja en koskaan laskenut omaisuuttani silmistä hetkeksikään. Sittemmin olen rentoutunut ja ollut jopa toisinaan vähän huolimaton. Ensimmäinen varkaus tuntuukin aina suurelta luottamuksen rikkomiselta. Kohti Elefanttivuorta Lähdimme kämppisteni Even ja Villen kanssa ennalta … Jatka lukemista Viidakkoa, kalliokiipeilyä, varkaus ja hölmön tuuria →

Kuntosalille eli saunaan

Ensimmäinen kuntosalipäivä on kuin ensimmäinen koulupäivä. Vähän jännittää onko oikeat vaatteet (ei), löytääkö oikean kaapin (en löydä), meneekö vahingossa miesten pukkariin (en onneksi mennyt), osaako oikean saunaetiketin (no en osannut) ja onnistuuko mokaamaan itsensä salin siistien tyyppien edessä (en tosin tunnista saatikka sitten tunnusta ketään kovin siistiksi). Jännitys saa vielä ihan uusia piirteitä kun kielimuuri … Jatka lukemista Kuntosalille eli saunaan →

Elämäntaparemontin kynnyksellä

Elämäntaparemontti. Hyi, sanakin inhottaa. Ensiksikin remontteihin, oli kyseessä sitten kroppa tai kylppäri, liittyy aina paljon vaivaa, vaikka lopputulos olisi kuinka miellyttävä. Lisäksi epäterveelliset elämäntavat ovat niin uskomattoman mukavia ja helppoja, että tietoinen suunnan muuttaminen saa ajatuksenakin naamani ruttuun kuin olisin saanut annoksen sitruunaa (ilman suolaa ja tequilaa). Itse asiassa remontoisin mieluummin kylppärin käyttäen pelkkää teelusikkaa … Jatka lukemista Elämäntaparemontin kynnyksellä →

Ulkopuolinen

Kaikki tuntevat apinan Istuimme tänään syömässä lounasta työporukallamme, jossa minä ja kolme työkaveriani olemme suomalaisia, loput kollegoistamme sekä toimistollamme tänään vieraillut kuvausryhmä vietnamilaisia. Samassa ravintolassa ollut vietnamilainen, Hải Phòngissa lomaileva nainen, tuli pyytämään saako hän ottaa meistä kuvan matkamuistoksi. Minua hymyilytti. Mitä jos Suomessa joku Lapin lomalla oleva jyväskyläläinen tulisi pyytämään, saako ottaa kuvan lounasravintolassa … Jatka lukemista Ulkopuolinen →

Muutto ulkomaille: matkajärjestelyt

Aloita isoista kuvioista Jos mieli tekee muuttaa ulkomaille, omalle mielenterveydelleni tuntuu parhaalta päätöksen alettua itää hoitaa isot kuviot kuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että miettii mistä jatkossa saa rahaa, missä aikoo asua ja mitä tekee omaisuudelle Suomessa. Moni lähtee varmasti kevyemminkin, mutta se vaatii aika lunkia luonteenlaatua. Työkaverilleni / kämppikselleni Villelle sellainen sopii mainiosti, minulle … Jatka lukemista Muutto ulkomaille: matkajärjestelyt →

Matkalta perille

Lentomatkan lystiä Olihan meillä jännitystä, kun keskiviikkoiltana tuli ilmoitus, että matkamme ensimmäinen lento-osuus oli peruttu. Aloimme soitella kiireen vilkkaa Aeroflotin asiakaspalveluun, ja hieman oli kylmänhikeä otsalla, kun puheluun vastattiin soitolla 38. Puhelimeen vastasi venäläinen nainen, jolle tavasin sukunimeni, asiani ja jatkolentoni. Alkoi kuulua kahden henkilön kiivasta keskustelua venäjäksi, minä jännitin, koska kaksi muuta matkaseurueemme jäsentä … Jatka lukemista Matkalta perille →

Haikea lähtö

Matka alkaa Terveisiä junasta! Matka on virallisesti alkanut, jihuu! Olisittepa nähneet sen itsetyytyväisen ilmeen naamallani, kun molemmat laukut menivät kiinni suuremmitta ongelmitta. Ja ennen kaikkea, olisittepa nähneet sen tyytyväisyyden haihtuvan taivaan tuuliin kun huomasin, mitä kaikkea oli jäänyt ulkopuolelle. Aamu sujuikin sitten runnoessa tavaraa jo ennestään täysiin laukkuihin ja vääntäessä vetoketjuja kiinni laukkujen päällä … Jatka lukemista Haikea lähtö →