Suosikkipaikkojani Pariisissa

Palasin Suomeen keskiviikkona hieman pitkin hampain, mutta palasinpa sentään – varmasti etenkin työnantajani suureksi huojennukseksi. Opettajan kuuluisaa kesälomaa on jäljellä vielä kaksi viikkoa ja pian käännän auton nokan kohti pohjoista, mutta sitä ennen on mukava palailla ajatuksissa Pariisiin ja jakaa kanssanne suosikkikohteitani. Pariisin veteraaneille ne ovat varmasti pitkälti tuttuja, mutta näihin paikkoihin on mukava palata … Jatka lukemista Suosikkipaikkojani Pariisissa →

Viikkojen hiljaisuus Pariisissa

Tyhjä paperi Istun Pariisissa Bois de Vincennesin puistossa nurmikolla puuhun nojaten, avojaloin ja järven väreilevää pintaa katsellen. Ohi taapertaa sorsia ja jokin toinen tunnistamattomaksi jäänyt vesilintu, kauempana ui joutsen. Sylissäni on tietokone, jonka näytön tyhjää sivua olen vältellyt katsomasta jo parisen kymmentä minuuttia. ”Lomalla menen Pariisiin ja kirjoitan”, ei nyt ole oikein pitänyt paikkansa. Pariisiin … Jatka lukemista Viikkojen hiljaisuus Pariisissa →

Suuntana Pariisi

Innostus, pakahduttava riemu, jännitys ja ripaus syyllisyyttä. Siitä on lentolippujen tilaaminen tässä maailmantilassa tehty. Olen vuokrannut kuukaudeksi asunnon Pariisista, enkä malttaisi odottaa hetkeäkään. Seikkailu on viettelevä seireeni, joka hyrisee jo niin, että se täyttää mieleni jokaisen sopukan. Saako vielä lähteä? Millä oikeudella lähden, kun maailma on pandemiasta aivan sekaisin ja pakottavaa tarvetta ei ole? … Jatka lukemista Suuntana Pariisi →

Syntymäpäiväturisti

Lähes sata koiraa alkaa haukkua, hyppiä ja ulvoa ohjaajan kävellessä aitausten läpi ja alkaessa availla häkkejä. Muutamalle koirista päivän paras hetki on käsillä, kun ne saavat singahtaa häkistään "lastausalueelle" ja valjaat päälleen. Steppailemme jännittyneinä häkkien edessä ja kurottelemme kaulojamme ulvonnan suuntaan. Kuuntelemme ohjeita valjakon ohjaamiseen ja mietimme todennäköisesti joka iikka, miten ison onnettomuuden tässä mahdollisesti … Jatka lukemista Syntymäpäiväturisti →