Mitä kuuluu?

Hengissä edelleen Kulunut kevät on ollut monella tavoin kiireistä ja kuohuttavaa aikaa. Stressitason lisääntyessä olen karsinut to do -listaltani asioita, jotka eivät romahda, vaikka niiden sijaan koomaisin sohvalla kolmen kokouksen jälkeen paeten television armolliseen epätodellisuuteen. Blogi on ollut valitettavasti yksi näistä listalta tippuneista asioista. En vain jaksanut enää. Tuntui, että jos ajattelen yhtään enempää, menen … Jatka lukemista Mitä kuuluu? →

Kohti kesäöitä

Todistukset on tehty. Projektit on laitettu pakettiin. Työpöydän pinta alkaa näkyä sitkeän (ja pitkään vältellyn) siivouksen tuloksena. Kesälomaan on enää muutama päivä. Ope makaa henkilöstötilan sohvalla ja mankuu kun kello soi. Ei jaksa enää. Ei ole motia. Ei pysty. Ei ole mitään (järkevää) tekemistä. Menemme metsään leikkimään, sisällä ei ole tekemistä ja meteliä … Jatka lukemista Kohti kesäöitä →

Suuntana Pariisi

Innostus, pakahduttava riemu, jännitys ja ripaus syyllisyyttä. Siitä on lentolippujen tilaaminen tässä maailmantilassa tehty. Olen vuokrannut kuukaudeksi asunnon Pariisista, enkä malttaisi odottaa hetkeäkään. Seikkailu on viettelevä seireeni, joka hyrisee jo niin, että se täyttää mieleni jokaisen sopukan. Saako vielä lähteä? Millä oikeudella lähden, kun maailma on pandemiasta aivan sekaisin ja pakottavaa tarvetta ei ole? … Jatka lukemista Suuntana Pariisi →

Lomattomat lapset ja aikuiset

Miten oppilaat jaksavat, kun ei ole lomaa? Miten jaksavat opettajat? Miten monta kertaa olenkaan huokaissut, että syysloma tulee niin tarpeeseen. Tuntuu, etteivät oppilaat jaksa enää tsempata yhtään, ettei opettaja jaksa tsempata enää yhtään. Koulun alun kiireet ottavat koville niin lapsilla kuin aikuisillakin, ja syysloman voimin, oli se sitten pitkä tai lyhyt loma, jaksetaan taas puurtaa läpi … Jatka lukemista Lomattomat lapset ja aikuiset →