(Melkein) vapaapäivä Đồ Sơnissa

Juovuttava vapaudentunne Lopultakin se tapahtui, täysin yllättäen. En osannut olla ollenkaan varuillani. Tuumasin toimistolla Tonille, että jos olen oikein reipas, teen valmiiksi jo sunnuntainkin tuntisuunnitelman, mihin Toni totesi, että "Ai 30. päivän suunnitelman?". Katsoin häntä typeränä vastaten hitaasti, että ei, vaan ensi sunnuntain. "Sulla on sunnuntaina vapaapäivä." VAPAAPÄIVÄ! Olen ollut töissä jokaisena päivänä siitä asti … Jatka lukemista (Melkein) vapaapäivä Đồ Sơnissa

Tarina eräästä koulupäivästä

Puoliksi suunniteltu on hyvin tehty Kerronpa tähän kohtaan hieman eilisestä työpäivästäni, jotta saadaan tehokkaasti maalattua oikea kuva työstä jota teen. Eilen oli ensimmäinen päivä kolmeen viikkoon (eli siis sitten saapumisemme) kun minulla ei ollut aamulla töitä. Yleensä herään vähän ennen seitsemää ja lähden kiroilemaan mopotakseille tien varteen vähän ennen kahdeksaa, mutta eilen heräsin vasta kahdeksan … Jatka lukemista Tarina eräästä koulupäivästä

Kolmen kommuuni

  Onkohan siellä sänky? Kun lupauduin töihin Vietnamiin, yksi luvatuista eduista työn puolesta oli asunto. Hieman jännityksellä odottelin mitä tuleman pitää ja aika moni sitä Suomessa kyselikin, että minkäslaiseen mörskään sitä oikein ollaan menossa. Veljeni uteluihin vastasin asunnon olevan kuulemma hyvä. "Peltikatossa on siis vain muutama reikä", vastasi veljeni tyylilleen uskollisena. Enempää en saanut kuitenkaan … Jatka lukemista Kolmen kommuuni

Hải Phòngin katukaaoksessa

"Ensimmäisen viikon aikana joko kuolet tai opit kulkemaan." "Miltä sinusta tuntuisi ajatus ajaa skootterilla kahden miljoonan ihmisen joukossa vietnamilaisessa liikenteessä?" Oli muuten hyvä kysymys työhaastattelussa. Varmaankin valehtelin hädissäni, että ihan tosi jees ajatus. Myöhemmin näin kuvaa tulevan kotikaupunkini kaduista ja kalpenin video videolta. Toki olen matkustellessa tottunut liikkumaan milloin missäkin mylläkässä, mutta itse en ole … Jatka lukemista Hải Phòngin katukaaoksessa

Ihmiskauppaa ja torakoita

Herbert Ollakseni rehellinen, kyllähän minua on varoitettu. Toni on kertonut kohtaamistaan otuksista, olen lukenut kokemuksia netistä ja matkustaessa toki on tullut monenlaista ölliäistä vastaan. Hotellihuoneissa olen oppinut eksoottisemmissa kohteissa pitämään silmät kiinni kymmenen sekunnin ajan sytytettyäni valot, jotta alivuokralaiset ehtivät karkuun. Jos en näe heitä, voin kuvitella, ettei heitä ole. Tuli se kuitenkin yllätyksenä. Avasin … Jatka lukemista Ihmiskauppaa ja torakoita

FiViEdun avajaisjuhla ja uusi ystävä

"En osaa vietnamia" Avajaispäivän aamuna lähdin kävelylle seuraillen isompaa tietä, josta kotikatumme poikkeaa. Kävely on täällä mielenkiintoista, koska kävelyteitä ei ole tehty kävelijöitä varten; niille on parkkeerattu skoottereita, myyntikärryjä, rakennettu katukeittiöitä, kasattu roskaa, milloin mitäkin. Eipä täällä juuri kukaan kävelekään. Kävely tapahtuu enimmäkseen tien laidassa, jossa pitää vain hartaasti toivoa, että kukaan ei rysäytä päälle. … Jatka lukemista FiViEdun avajaisjuhla ja uusi ystävä

Matkalta perille

Lentomatkan lystiä Olihan meillä jännitystä, kun keskiviikkoiltana tuli ilmoitus, että matkamme ensimmäinen lento-osuus oli peruttu. Aloimme soitella kiireen vilkkaa Aeroflotin asiakaspalveluun, ja hieman oli kylmänhikeä otsalla, kun puheluun vastattiin soitolla 38. Puhelimeen vastasi venäläinen nainen, jolle tavasin sukunimeni, asiani ja jatkolentoni. Alkoi kuulua kahden henkilön kiivasta keskustelua venäjäksi, minä jännitin, koska kaksi muuta matkaseurueemme jäsentä … Jatka lukemista Matkalta perille