Paniikkikosinta

Kyllä, olen nyt sitten ihan kosinutkin täällä ihmisiä. Tai toistaiseksi vain yhtä ihmistä. Paikallinen ystäväni kysyi tässä taannoin, miksi minun elämäni on niin pöljää. Miksi minulle tapahtuu kaikkea ihan typerää. Hei hyvä kysymys, saisinko seuraavan? Tätä nimittäin pohdin itsekin aika ajoin - miksi taivaan tähden minä olen aina järjettömissä tilanteissa? Ihan fluentti Kas kun … Jatka lukemista Paniikkikosinta →

Muutama sana vietnamilaisista

Lukijatoive! Sain toiveen kirjoittaa tarkemmin vietnamilaisista itsestään. Lukija kertoi tuntevansa joitakin vietnamilaisia ja että he ovat mukavia tyyppejä. Voihan sentään, mikä kysymys. Ensin ajattelin, että helppo homma, mutta eipähän olekaan. Kun asettaa sormet näppäimistölle ja pitäisi alkaa pukea sanoiksi näitä ihmisiä, tuntuu että menee sekä kieli että ajatus ihan solmuun. Saisinko kuvata ennemmin amerikkalaisia tai … Jatka lukemista Muutama sana vietnamilaisista →

Kohti Suomen itsenäisyyspäivää

Olen asunut Vietnamissa puoli vuotta. [Pitkä tuijotus näppäimistöön.] Vieraalla maalla Vanhempani kävivät luonani parin viikon vierailulla, he lähtivät tänään. Perheen ja ystävien vierailu saa aina näkemään asiat vähän toisesta vinkkelistä. On hassua huomata, miltä oma elämä näyttää muiden silmissä. Isäni totesi reissun lopuksi, että elämä täällä on paljon vaikeampaa, kuin miltä sen saan kuulostamaan. … Jatka lukemista Kohti Suomen itsenäisyyspäivää →

Räjähtääkö pää?

Pinnanpidennyskoulutus. Oikea kaikkien haasteiden äiti. Sitä elämä täällä minun hermoilleni todellisuudessa on. Mikä on kun ei hermot riitä? Minulla on oikeasti arjessa tosi pitkä pinna. Lasten, eli oppilaideni, kanssa se ei todellisuudessa katkea koskaan oikeasti, vaikka joskus esitän että nyt olen vihainen. En kuitenkaan ole. Jos kuppi menee oikeasti nurin, peli on menetetty, kontrolli … Jatka lukemista Räjähtääkö pää? →

Arkipäiviä maailman äärissä

Sain toiveen kirjoittaa arkipäivästäni, ihan siitä peruskaurasta, mitä täällä elän päivittäin. Hyvä idea, täältä pesee! Harmikseni en voi kirjoittaa kovin tarkasti kouluista tai firmoista joissa työskentelemme, koska kaikki ovat yksityisyrityksiä ja asiakkaitamme. Lisäksi muutama aika oleellinen asia jää toistaiseksi kertomatta, koska täällä täytyy pystyä toistaiseksi elämään. Keskustelu aiheesta erään vietnamilaisen tuttuni kanssa meni näin: - … Jatka lukemista Arkipäiviä maailman äärissä →

Talent-show vai näyttelyrinki?

Pikkutytöt nahkahameissa keikistelemässä yleisölle, keikkumassa koroilla joilla minuakin huimaisi, yleisö hehkumassa innoissaan. Mikä tässä maailmassa on nyrjähtänyt, että tämä on ihan ok? Se nimittäin ei ole. Ei ole. Vaihtelu virkistää? Perustyöni on suunnittelemista, opettamista, organisoimista - sitten nukutaan muutama tunti ja vedetään taas suunnittelut, opettamiset, organisoinnit. Välillä eteen kuitenkin lentää jokerikortteja, kuten Talent Kid'sin kuvaukset, … Jatka lukemista Talent-show vai näyttelyrinki? →

Mädät hampaat

Lapsi hymyilee minulle iloisesti. Vielä hieman harottavissa maitohampaissa on mustat reunat. Ensin luulin lasten syöneen jotakin vihannesta tai marjaa joka värjää hampaat, mutta ei. Hampaissa on likaa ja mätää. Maitohammas - valkea tai musta aarre Yleensä oppilaan näyttäessä opelle hammasta, on kyse heiluvasta maitohampaasta. Sitä sitten yhdessä ihmetellään ja ihaillaan koulussakin, odotetaan suurta hetkeä … Jatka lukemista Mädät hampaat →

Lemmekäs juurihoito

Niin että hammaslääkärin vastaanottoko on romantiikan näyttämö? Näköjään voi näinkin olla, vaikka minulle se on aina ollut (ja on vastakin) ennemmin pahimpien painajaisteni kulissi. Miksi aina minä? Saapuessani Vietnamiin viisi kuukautta sitten en ollut ehtinyt olla maassa montaakaan viikkoa kun onnistuin lohkaisemaan poskihampaani ja siihen päälle vielä jauhamaan lohjenneen puolikkaan jauhoksi syödessäni ruokaa (oikeasti … Jatka lukemista Lemmekäs juurihoito →

Kuinka paljon lääkkeitä on liikaa lääkkeitä?

Valmistautuessani muuttamaan Vietnamiin, punnitsin tarkkaan, mitä otan mukaan ja mitä en. Laukkukapasiteettini oli varsin rajallinen - vaikka kaksi matkalaukkua on ehkä lomalle lähtiessä ruhtinaallinen tila tavaroille, muuttaessa ei niinkään. Siispä jätin pois kaiken minkä saatoin arvella saavani kahden miljoonan ihmisen kaupungista tarvittaessa helposti. Tuolloin en vielä tiennyt, että kyllä täältä asioita saa, mutta mitä asioita … Jatka lukemista Kuinka paljon lääkkeitä on liikaa lääkkeitä? →

Lomattomat lapset ja aikuiset

Miten oppilaat jaksavat, kun ei ole lomaa? Miten jaksavat opettajat? Miten monta kertaa olenkaan huokaissut, että syysloma tulee niin tarpeeseen. Tuntuu, etteivät oppilaat jaksa enää tsempata yhtään, ettei opettaja jaksa tsempata enää yhtään. Koulun alun kiireet ottavat koville niin lapsilla kuin aikuisillakin, ja syysloman voimin, oli se sitten pitkä tai lyhyt loma, jaksetaan taas puurtaa läpi … Jatka lukemista Lomattomat lapset ja aikuiset →