Seurustelut on seurusteltu, hääjuhlat juhlittu ja mahdollisesti (häihin johtanut) pullakin on uunissa. Happy ever after? Mitä on vietnamilaisen pariskunnan arki kun häistä muistuttaa enää pariskunnan kuva seinällä?
Vaimo ja miniä
Kuten aiemmassa artikkelissa jo hieman availinkin, pari muuttaa usein asumaan miehen vanhempien luokse, vaikkakin enenevissä määrin parit hankkivat ihka oman asunnon. Miniä on talossa arvossa miehen äitiä alempana, ja hänen ja perheen pojan tehtävä on huolehtia appivanhemmista, yleensä hoitaen taloutta ja tehden ruokaa. Lapset kasvatetaan Vietnamissa katse tiukasti tulevaisuudessa – lapset ovat vanhuuden turva, ja heidän oletetaan hoitavan vanhempiaan näiden vanhuudenpäivillä kuten vanhemmat hoitivat lastaan tämän lapsuudessa.
Miniän osa voi olla Vietnamissa raskas, ja miniälle voi langeta paljon velvollisuuksia niin talouden ylläpidossa kuin appivanhempien palvelemisessakin, esi-isien rituaaleista puhumattakaan. Miniän tekemisiä kritisoidaan ankarasti. Anopit ovat tunnetusti miniöille varsin kovia, ja yksi syy vietnamilaisten naisten viehtymykseen ajatuksesta avioliitosta ulkomaalaisen kanssa on tieto siitä, ettei mukana tule perinteiden raskasta taakkaa. Tämä alkaa kuitenkin onneksi olla väistyvä perinne, ja miniöiden julma kohtelu on kuulemma nykyään huomattavasti inhimillisempää.
Laivan kaltoin kohdeltu kapteeni
Nainen on kuitenkin yleensä perheessä se, joka on kiinni kukkaronnyöreissä. Vaimo pitää niin oman kuin puolisonsa palkan, ja miehen osaksi jää ruinata rahaa, tai jopa pihistää sitä, vaimoltaan omia hurvitteluitaan varten. Nainen pitää napakkaa otetta perheen peräsimestä huolehtien niin raha-asioista kuin perheen muistakin tuloista ja menoista. Miehen odotetaan hoitavan tasaiset tulot perheeseen ja olevan kiltti niin vaimolleen kuin tämän perheellekin.
Pettäminen, etenkin se, että mies pettää vaimoaan, on valitettavasti melko yleistä, ja yleistä on myös, että nainen kääntää katseensa. Vietnamissa avioerolla on edelleen paha stigma erityisesti naiselle, joten ennen eron hakemista useimmat naiset antavat miehen seikkailut anteeksi moneen kertaan. Usein eropäätöstä ei edes tehdä. Tämän olen nähnyt itsekin, miten kulmakunnan miehet lähtivät maksullisiin naisiin oikein joukolla kostean illan päätteeksi, naisten tietysti jäädessä kotiin nukuttamaan lapsia. Monet miehet ovat tunnetusti myös vaimoaan kohtaan väkivaltaisia kotona suljettujen ovien takana. Poliisia ei näihin asioihin sekoiteta, ja vaikka poliisin joku paikalle kutsuisikin, he vain hyssyttelevät – ”olkaapas nyt rauhallisesti, yritä olla lyömättä vaimoasi”. Se siitä.
Kuulemma tilanne on muuttumassa. Miehet lyövät edelleen, mutta naiset lyövät takaisin.
Pariskunnat ovat kuitenkin yleensä hyvin läheisiä, ja he tekevät lähes kaikki asiat yhdessä.
Lapsi on vanhuuden turva
Lastenkasvatuksesta vastaa lasten äiti, isä ei yleensä asiaan juurikaan puutu. Anoppi sen sijaan usein auttaa lasten perään katsomisessa. Lapset ovat aarre, joita lällätään kovasti etenkin ennen kouluikää. Pikkulasten perässä näkyy yleensä mummu jos toinenkin ruokakulho kädessä yrittämässä saada nuppusta syömään. Sen sijaan lapsen kasvaessa myös odotukset kasvavat, sillä vanhemmat haluavat nuoren käyttäytyvän kohteliaasti ja opiskelevan ahkerasti, jotta tämä huolehtii vanhemmistaan näiden vanhetessa.
Vanhimmalle pojalle kallistuu vastuu vanhemmista huolehtimisesta, mutta tämä myös perii isoimman osan vanhempien varoista. Tytär saa aina perinnössä vähiten, sillä mentyään naimisiin tämä kuuluu toiselle perheelle. Jos tytär ei ole mennyt naimisiin, saa tämä jäädä perheensä tontille, josta veljet ovat perineet suurimman osan. Vanhimman pojan vaimoineen odotetaan pitävän kiinni perheen perinteistä ja huolehtivan rituaaleista vanhempien kuoltua, jotta vanhemmilla olisi hyvät oltavat kuoleman jälkeen.
Unnaleks 